Jälkivalion arvo on kumminkin yhden ykkösen päässä, mutta tiukassa, kun pojan vahva riistavietti vie lintujen perään. Niinpä tämän kauden viimeisen mejä-kokeen jälkeen aloin poikaa treenaamaan metsälle. Ja ensimmäiselle metsästysreissulle lähdettiin sitten isäni mukaan Vuokkiin, lintuja ei tällä kertaa saatu, mutta Elmeri kyllä haki ja näki pojan käytöksestä, että on niitä jossain kohti ollutkin, samalla treenattiin myös ampumista.

Metsästysreissulla löytyi vanha korsu, joka on painahtanut maahan ja ruvennut maatumaan, mutta Vuokin metsissä löytyy näitä sodan aikaisia korsuja ja juoksuhautoja.

Lauantai-iltana Vuokkijärvi

Käytiin myös puolukassa, pikkuinen villa-puudeli pääsi myös mukaan...

Iiris piiris

Tytöistä oli tylsää, kun yhdessä kohden oltiin vaan:))

Elmerillä ei ollut tylsää, vaan vauhtia riitti

Musu Juukeli

Sitten Vuokki viikonlopun jälkeen viikolla käytiin isäni kanssa uudelleen lintumetsällä, ja saatiin Elmerille tiputettua ensimmäinen teeri, ja kylläpä poika nouti komiasti, oli kyllä onnellisen näköinen koiruus. Kamera ei sattunut olemaan mukana, että olisi saanut pojasta ensimmäisen linnun kanssa kuvia.