Eilen lähdettiin ajelemaan Joensuuhun, vietiin siskoni Tiina kotiin ja samalla jäätiin yöpymään Tiinan luokse, että on aamulla lyhyempi matka Ilomantsin näyttelyyn, ja onneksi ajettiin illalla, olisi aamulla ollutkin kauhia keli ajella, tosin oli eilen illallakin melkoinen lumipyry matkalla, että paljoa ei edellisen auton takavaloista näkynyt, mutta kun ei ollut mitään kiirettä, niin sai ajella rauhassa kelin mukaan.

Elikkä Elmerin kanssahan sitä oltiin reissaamassa vuoden ensimmäiseen näyttelyyn, ja Elmerihän oli ensimmäistä kertaa virallisessa luokassa.

Mukavastihan se meni Jun Eri 2 (pu5) , Elmeri oli luokkanssa reippaasti nuorin, että olenkin todella tyytyväinen poijjan suoritukseen, kun toisillahan oli reippaasti kokemusta ja ikä kuukausia enemmän, niin ja juu, tuli sitten todettua samalla, että meidän pojan pää näyttää menevän ihan sekaisin juoksussa olevista nartuista, eli esiin tuli ihan uusia ulottovuuksia:) tämähän on itsellekkin ihan uutta, että koiralta häviää maailma ympäriltä (emäntä) ja ah, ne ihanan tuoksuiset tytöt:)) Eli eipä juuri kehään meno näyttänyt aluksi lupaavalta, ajattelin siinä, että mitenköhän malttaa esiintyä, kun sen verran vauhti oli päällä, nooh emännällä oli ainakin lämmin:) no mutta malttoi se kumminkin jotain kuunnella ja esiintyä...

Tässäpä olisi arvostelu: Maskuliininen, kauniisti esitetty uros. Vahva luusto ja melko voimakas kallo. Kaunis huulikulma. Sopiva otsapenger ja ikäisekseen todella hyvä eturinta. Lapa voisi olla viistompi ja pidempi. Hyvä vankka runko ja takaosa. Terveet yhdensuuntaiset etu-ja takaliikkeet. Kaunis ulottuva ravi. Tuomarina Elena Ruskovaara.

Juu, että semmoinen päivä:)) Tultiin Elmerin kanssa illalla kotiin, ja täällä olikin jo sitten normaalit pakkaslukemat -18, ja koko ajan näyttää pakkanen kirivän. Muusa ja Iiris olivat Saulin kanssa kotosalla, ja koiruuksien jälleen näkeminen oli riemuisaa, kyllä poikaa nuoltiin ja paapottiin, liekkö enemmän ikävöineet Elmeriä vai minua:))

Elmerin kanssa harjoitellaan seisomista ja Iiris seuraa kyllästyneenä vieressä, että eikös voitaisiin jo lenkille lähteä:)) samainen pikku-Iiris makoilee nyttenkin vieressä ja odottelee ilta-lenkkiä ja ruokaa, siispä lähdemme pakkasta uhmaamaan...