sunnuntai, 18. joulukuu 2011

Terveystuloksia

Pojat kävivät 1.12 terveystutkimuksissa Joensuussa Ahon Jarilla, Elmeriltä tutkittiin silmät ja Santerilta silmät ja lonkat. Molempien poikien silmät olivat terveet ja Santerin virallinen lonkkalausunto tuli tällä viikolla kennelliitosta, Santerin lonkat ovat terveet A/A

Muutaman kuukauden agility tauon jälkeen, päästiin aloittamaan uudella Rakki-areenalla, ihanan kesäiset tilat, Santeri aloitti alkeisryhmässä ja Elmeri jatkaa 1lk.

 Rakki-areenaan ja koulutuksiin voi käydä tutustumassa http://www.rumarakki.fi

 

sunnuntai, 18. joulukuu 2011

Syksy_11

Tälle kaudelle ei sitten poikien kans osallistuttu metsästyskoe puolelle, vaan keskityttiin metsästykseen.

Käytiin eripuolilla Suomea, ja minulla menee vielä paljon harjoittelemiseen aseen kanssa kulkemisen kanssa, Elmeri toimi hyvin ja toi paljon tilanteita. Santerin kanssa käytiin myös kävelemässä, ja hyvältähän pikku-pojan toimetkin näyttää ja mummo-koiran otin pari kertaa mukaani myös, ja mummo-koirakin oli innoissaan ja touhuissaan Muusahan on nyt 12.5 vuotias, mutta hyvä kuntoinen, että jaksaa vielä hyvin mukana.

Oli tapahtuma rikas syksy, kiitos Taina ja Jouni jälleen paljon, kyllä sorsanmetsästys avautui Ähtärissä kunnolla, ja mukava kun tulitte jälleen tänne kanalintumetsälle.

sunnuntai, 18. joulukuu 2011

Mejä-koe 03.09.2011 Koutaniemi,Kajaani

Santerin ensimmäinen koe VOI-luokassa, koe oli piirinmestaruuskoe, Santerilla ei ollut yhtään osallistumista VOI-luokassa, joten osallistumisoikeutta ei PM-kokeeseen ollut, mutta kiitos Antille, kun päästiin osallistumaan taistojen ulkopuolelle, pääasia että päästiin starttaamaan vielä yhdesti tälle vuodelle. Elmerillä ois pisteet riittänyt mestaruustaistoihin, mutta tässä vaiheessa syksyä Emppulilla on vaan linnustus mielessä, vaikka tällä kaudella on kyllä osoittanut, että ymmärtää jo että ne ovat kaksi eri hommaa, sitä se iän karttuminen tietää ehkäpä ensi vuonna sitten...

Santerin kanssa päästiin sitten päivän toiseksi viimeiselle jäljelle, ensimmäinen osuus meni hyvin, sitten alkoi metsäkoneen tekemiä teitä ristiin rastiin metsässä, ja kun en ollut Santerin kanssa treenannut teitä ja tien ylityksiä, niin huomasi pojalle olevan pähkäilemistä niistä selviämiseen, ja makauksiakaan ei malttanut ihan kaikkia merkata, ja yksi kulma tietti myös pojalle töitä, katkon selvitti vaikeuksitta. Mutta pikku-poika selvitti jäljen sorkalle asti kuiteskin Santeri sai siis ensimmäisen VOI 1 tuloksen 40pisteellä, tuomarina Martti Hirvonen. Hieno saavutus 16kk ikäiselle pojalle Nyt onkin hyvä jäädä kasvamaan talveksi ja ensi vuonna sitten jatketaan.

Santerin ensimmäinen koe VOI-luokassa, ja ensimmäinen VOI1

Tehdäänpäs noutoharjoitus myös

Vieläkö pitäis poseerata

Eiköhän oteta jo rennosti ja nautita hyvin menneestä kaudesta

Ja vielä kerran onnittelut uudelle piirinmestarille Titalle!!! Hyvä Titta ja Maija

tiistai, 9. elokuu 2011

VAHI-Koe 4.8.2011

Santeri suoritti VAHIN Hyväksytysti

Kainuun Hirvikoirayhdistys ja Pihlajavaaran erä järjestivät VAHI kokeen elokuisena iltana. Ylituomarina Jouko Heikkinen. Keskiviikkona urakoitiin jälkiä ihan helteisessä kelissä, Vahi-jäljen tekeminen on nopeampaa ja mukavampaa kuin mejä-jäljen, vaikka jälki onkin pidempi ja useammalla kulmalla ja makauksella, mutta tuomarin osuus liputetaan näkyvästi, ja puolet jälestä ei merkata sitten ollenkaan.

Kun oltiin metsästyskortit ja hirviluvat näytelty, päästiin alkupuheisiin, jotka oli pikaisesti käyty ja päästiin arpomaan maastot, Santerin arpa vei päivän toiselle jäljelle (Karisensuolle)ja tuomariksi Jouko Heikkinen.

Jäljen opas osoitti 100 metrin alueen, mistä jälki pitäisi löytää, jälkihän on lähdetty 5metriä ojan penkalta, ja koiran täytyy se löytää. Katselin tuulen suuntaa, pyöritti aikalailla, mutta katsoin kuiteskin mistä vähänkään tullaan tuulen alapuolelta. Vähän matkaa kerittiin tulla, kun Santerin nenä löysi jäljen, se osoitti sen niin selvästi ja poika oli niin varman oloinen, että sanoin empimättä tuomarille, että tästä lähtee, ja niin napsahti aikakello sitten käyntiin, jos ei olisi 50 metrin päästä alkanut merkkinauhat tulla, oisi voitu Santerin kanssa palata vielä etsimään jälkeä, mutta kello ois käynyt koko ajan. Mutta ei tarvinnut pikku-poika jäljesti niin määrätietoisesti, ja sieltähän ne merkkinauhatkin sitten tulivat, oikeastaan ei tarvinnut tuntea suurta helpotustakaan, kun Santeri meni niin varman oloisesti. Pikku-pojan perässä oli mukava mennä, pojan jäljestys vaan paranee, Ensimmäisen makauksen Santeri nuuhki ja merkkasi jalkaa nostamalla, tultiin ensimmäiselle kulmalle, joka oli katko, ei mitään ongelmia, poika nappasi heti jäljen pään, sitten tuuli vissiinkin painoi jäljen parin metrin päähän, poika meni siinä ihan jäljen suuntaisesti. Toisella makauksella Santeri käveli vaan sen ylitse. Toinen kulma sujui myös ongelmitta, ja siinäpä tuomari toivotteli sitten hyvää matkaa ja kertoi, että siihen mennessä oltiin 15min kulutettu, ja 1 kapula pitää tuoda.

Niinpä jatkoimme matkaa Santerin kans kahdestaan, tuli ensimmäinen makaus, Jee, nyt ainakin se 1kapula löydetty! sitten tultiin suolle, ja katsoin kun hanhen jälkiä oli ympäristö täynnä, Santeri innostui hanhen jäljistä, jouduin vähän aikaa rauhoittelemaan poikaa, ja kehottamaan jälkeä, poika rauhoittui kun rauhoittuikin ja jatkoi jäljestämistä, ja kuulin sitten jäljentekijöiltä, että siinä oli ollut vielä katkokulma, Santeri selvitti siis senkin. Ja matka jatkui, sitten tuli alue jossa näkyi selvästi että marjastajia oli ollut myös liikenteessä, teetti Santerilla jonkin verran tarkastusta, ja kohtapa tultiin makaukselle, hieno ja helpottava tunne! Toinen kapula taskuun. Hoksasin viimesen kulman, sitten tuli piitkä suon ylitys, jossa oli myös viimeinen makaus, kolmas kapula taskussa, sitten tultiin metsän reunaan ja ajattelin että nyt vois alkaa olla sorkkakin jo lähellä, ja niinpä melkeinpä heti oltiinkin sorkalla, JIHUU!!! Huuhdeltiin sorkkamiehelle sitten että sorkalla ollaan, ja voi sitä onnentunnetta minkä työn pikku-poika teki , meillä meni 40min, ja jälki oli 1800 metriä pitkä, että ihan reippaan pituinen jälki. Huokastiin vähän Santerin kanssa, ja sittenpä Santeri nappasi sorkan suuhun ja kantoi sen autolle.

Harmillisesti muilla ei ollut mennyt niin hyvin, vaan Santeri oli illan ainut Hyväksytysti suorittaja. Nyt meillä on Santerin kanssa oikeus osallistua syksyllä HIRVI-J kokeeseen.

Santeri uimasillaan

sunnuntai, 7. elokuu 2011

Ristijärven Mejä-koe La 2.7. ja Quadmir's kasvattajapäivät Su 3.7.

Kauan odotettu jälkikoe/kasvattajapäivät viikonloppu koetti. Meidän metsästysseuran järjestämän kokeen eteen täytyy tehdä aika paljon talkootöitä, mutta jotenkin siitä on tullut odotettu viikonloppu, kokeen rennon ja hyvän tunnelman vuoksi, ja koepaikkana metsästysmaja on ihanteellinen, on tilaa ja rantasauna ja saunasta uinti mahdollisuudet. Nyt myös luokseni majoittui porukkaa, ensimmäiset vieraat saapuivat jo torstai/perjantai yönä, viikonlopun aikaan henkilömäärä pyöri  siinä 10 tienoilla ja koiramäärä myös samoissa lukemissa, talo tuntui sunnuntai-iltana aika hiljaiselle. Sää suosi meitä koko viikonlopun, jälkikoetta ajatellen liiankin hyvin. Perjantaina jälkiä tehtiin hellelukemissa, illalla kävi pieni ukkoskuuro, joka kasteli jäljen sopivasti.

Lauantai aamuna koe aloitettiin klo.6, Santerin kanssa päästiin ensimmäiselle jäljelle, metsä oli vielä vesisateen ja yökosteuden jäljiltä aivan märkä, ensimmäinen jälkihän ei koskaan ole ollut suosikkini, mutta nyt olin pikku-koiran puolesta onnellinen, että pääsi jäljelle suht. siedettävissä lämpölukemissa. Mentiin hyvin melkein sorkalle asti, jossa vähän ennen oli ollut todennäköisesti lintupoikue, Santeri teki laajempia lenkkejä siinä, mutta onneksi kuiteskin jälki vei voiton ja jäljesti kuin jäljestikin loppun asti, mutta mietin, että sorkasta ei kauhian kiinnostunut ollut, että oisko ne linnun hajut sen verran kuiteskin sotkeneet Sapulin ajatuksia, kun yleensähän Santeri nappaa sorkan suuhun ja kantaa sen autolle.

Santerin koeselostus: Hyvä ohjattu lähtö. Maavainuinen, sopiva vauhtinen jäljestäjä. Kaikilla osuuksilla muutamia tarkistuksia. Viimeisellä osuudella yksi laajempi tarkastus riistan hajuilla. Kaikki makuut tutkitaan huolella. Kulmat tarkasti. Sorkalle jää, mutta saisi olla hivenen kiinnostuneempi. Tuomarina Arto Tiaianen. Tulos AVO 1 46pistettä ja menolippu VOI-luokkaan!!!

Santeri AVO1 46pistettä siirtyy VOI-luokkaan ja AVOimen luokan paras

Elmerin kanssa arpa-onnitoi meille viimeisen jäljen, mittari näytteli siinä vaiheessa 32 asteen hellelukemia, kiitos isälle joka liikkui päivän mukana, ja piti pojat viileinä ja Elmeri käytettiin ihan viime tippaan uimassa ennen jäljelle lähtöä. Ajattelin että kuumuus pikkuisen toisi tassuihin painoa, mutta oli Elmerille sattunut jälleen aamulla vauhti-tossut tassuihin. Helle ei menoa hidastanut, mutta Elmeri pääsikin pitämään hauskaa omiin kokeisiin, ja Emppulin perässähän on aina mahtava mennä,pääasia että poeka pääsee yhdesti starttaamaan kesässä. Elmerillä on tullut hauska tapa, merkkaa makaukset sillein,että pari metriä ennen makausta nostaa jalkaa, nooh jos tekisi sen makauksen päällä, hyväksyttäisiin. En tiedä miten ihmeessä tuomari ja opas selvisivät siinä helteessä vaaranlaelle, itse sain Elmeriltä veto apuja, mutta se jäkälä/kallioinen vaaranlaki oli suorastaan polttavan kuuma.

Elmerin koeselostus: Ohjattu lähtö. Maavainuinen reipasvauhtinen jäljestäjä. Kaikki osuudet aivan jäljen päällä. Makauksista merkkaa vain kolmannen, muut ohi tai yli. Kulmat kaikki lenkillä. 3.kulma, jossa katko, lenkillä suoraan jatkolle. Kaadolle lenkittää ain tielle asti, josta palaa ja jää sille. Tuomarina Arto Tiainen. VOI 1 40pistettä.

Molemmat pojat jäljestivät hienosti 1-tulokset

Kokeessa helle ja lintupoikueet vaikuttivat harmillisesti tuloksiin.

vasemmalta: Q.North Lakrits'Laku' ja Mauri Iskanius, Q.Taranatha 'Nana' ja Mari Komulainen,Q.Tarantella 'Ella'  Canuan Evermore 'Rambo' ja Taina Lamminmäki, Marja-Maija Pyykkönen, Q.Boogie Woogie 'Elmeri'  Q.Superhyperman 'Santeri' ja Ulla Holopainen, Q.North Lilac 'Lysti' ja Mari Rantanen, Q.Durplex Lord 'Zimi' ja Jonne Hiivala

Quadmir's päiviä jatkettiin sitten sunnuntaina. Paljon saatiin vinkkejä ja opastuksia, Kiitoksia Taina Ja Jouni jälleen kaikesta! Teidät on aina mukava saada tännepäin!

Kiitoksia koko koeporukalle, oli kerrassaan hauska viikonloppu, joka vaan meni liian niin nopeasti, ensi vuonna sitten uudelleen!!!